Sain sitten jopa ajallaan valmiiksi jakun jonka ystävättärelleni ompelin. Päätin taasen etten tee enää vuorillisia vaatteita oli niin v****maista puuha sen vuorin leikkuu, ei tarvii tehdä toisten :D (todellisuudessa luultavasti tarvitsee, jos meinasin tätä ammattia harjoittaa.) Nahka on toinen mistä en pidä materiaalina sitten yhtään, ja senkin päätin viime keväänä, että nahkatyön-kurssilla teen viimeisen kerran nahkasta yhtään mitään. Minun tuurilla valmistuessani muotiin tulee vain vuorillisia nahkavaatteita. Jos palaisin taas asiaan, eli kirjoittamaan jakusta. Olen varmaan luonnon-oikku (jotain uutta?) kun pidän hirveästi tuon peilisaumaisen taiteviivakauluksen ompelusta, sen kai pitäisi olla inhottavaa. hyvin onnistui takki ja olen tyytyväinen. Ainut asia mikä teetti todella vaikeuksia oli vuorin tekeminen, mutta kyllä sekin siihen paikalleen pääsi. Materiaalitkin oli sellaisia, että opettajat ajattelivat niiden olevan hyvinkin vaikeita ommeltavia, ei niissäkään kummempia ongelmia sitten ollut mitä nyt leopardi kangas tykkäsi venähdellä aina välistä. Tässäpä olisi sitten kuvaa valmiista jakusta ja tyytyväisestä omistajasta: 

itsellenikin pitäsi tehdä jakku samoista materiaaleista, hiukan erinäköinen tietenkin ei tarvitse samanlaisissa takeissa kulkea.